Matka Jouluun; 6. Päivä

Isänmaalle

Yks' voima sydämmehen kätketty on,
Se voima on puhdas ja pyhä.
Se tuttuko on vai tuntematon,
Niin valtaa se mieliä yhä.
Salamoina se tuntehet saa palamaan,
Se taivaast' on kotoisin, kerrotaan,
Ja isänmaa on sen nimi.

Se tunnussana se Suomenmaan
Vei urohot kuolon teille,
Vei näikää, vaaroja voittamaan,
Vei valoa voittamaan meille,
Ja rauhan töissä se ollut on
Se toivon tähti sammumaton,
Joka tien vapautehen viittaa.

Niin aina olkohon Suomenmaass'
Ain' uljuutt' uskollisuutta!
Kun vaara uhkaa, ne luokohot taas
Vapautta ja valoa uutta!
Tää maa ei koskaan sortua saa,
Eläköön tämä muistojen, toivojen maa,
Eläköön, kauan eläköön Suomi!

 

 Taivas on sininen ja valkoinen

 Taivas on sininen ja valkoinen

  ja tähtösiä täynnä,

Taivas on sininen ja valkoinen

ja tähtösiä täynnä;

niin on nuori sydämeni

ajatuksia täynnä,

niin on nuori sydämeni

ajatuksia täynnä.

Enkä mä muille ilmoita

mun sydänsurujani,

enkä mä muille ilmoita

mun sydänsurujani;

synkkä metsä, kirkas taivas

tuntee mun huoliani,

synkkä metsä, kirkas taivas

tuntee mun huoliani.

Päivän laulu

Oi kuulkaatte, kuinka se sykkäilee
Tämä maa ja sen musta multa!
Oi, kuulkaatte ääntä, mi kuiskailee
Joka pellolta perkatulta!
Se ääni on suuri ja kaunis ja pyhä,
Se ääni on kansamme kalleus yhä,
Se kutsuvi työhön ja taistelohon
Ja kauvan jo kutsunut on.

Se on kansamme voima, mi kaikki voi,
Kun suru oli leipänä Suomen,
Se on kansamme henki, mi kaikki loi,
Kun luotihin Suomen huomen;
Se liikkuvi laineilla tuhanten vetten,
Se kaikuvi kielistä kanteletten,
Se lehdossa helkkää, se laaksossa soi,
Sitä laps' emon maidossa joi.

Luo silmäsi laajalti ympäri maan,
Katso kauvaksi läntehen, itään!
Katso, maa on vaiti ja odottaa,
Aika seisoo ja lippua pitää.
Ken tohtivi temmata vuossadan vaatteen?
Ken tohtivi nostaa nousevan aatteen
Ja korkeella kantaa ja lennättää?
Nous' Suomeni! Pystyhyn pää!

Nouse Suomeni suurena, rynnistäin,
Nouse vaaroilta, vaarojen alta,
Nouse rannoilta järvien siintäväin,
Sinä sinisten toivojen valta,
Luo päältäsi pienten riitojen riehu
Ja kasva ja kansojen lippuna liehu
Ja näytä, mit' täällä pienikin voi,
Älä horjahda, Suomeni, oi!

E. Melartin. Eino Leino

Honkaen keskellä mökkini seisoo

Suomeni soreassa salossa.

Honkaen väliltä siintävä selkä

Vilkkuvi koittehen valossa.

Hoi laari laa!

Kaiku mun saloni, Suomeni maa!

Kaukana käkönen korvessa kukkuu,

Sulhonsa suloutta ylistää.

Paimenten soitanto laitumen tieltä

Ääntänsä korviini vilistää.

Hoi laari laa!

Kaiku mun saloni, Suomeni maa!

Omanpa henkeni kieltä ne puhuu,

Honkaen humina ja luonto muu.

Itse en sydäntä hillitä taida;

Riemusta soikohon raikas suu:

Hoi laari laa!

Kaiku mun saloni, Suomeni maa!

 

-Yrjö Koskinen-

Kiitollisena upeasta maastamme,

hyvää itsenäisyyspäivää toivottaen,

-Minni-