Innostumisia

Innostumisia

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Sydämiä, sydämiä...

Ihana materiaali on mankeliliinaksi tarkoitettu sileä ja luonnonsävyinen pellava; tässä monogrammin ja puuvillaisten ripsinauhojen kera.
* * *
Joskus sitä innostuu jostakin kuviosta, materiaalista tai vaikka väristä todella pitkäksi aikaa... voikohan sitä silloin enää edes nimittää innostumiseksi; olisikohan kyseessä jo paremminkin sitoutuminen ;)

Oma kestoaiheeni näyttää olevan ainakin sydämet; muiden muassa. Sydämiä on tullut toteutettua niin painokuoseina, brodeerauksina, applikaatioina, tilkkutöinä, pehmoversioina, kirjankansina kuin nahkastanssauksena, virkkauksena ja kollaaseinakin... Kuvio on mukavan muuntelukelpoinen ja taipuu moneen tyyliin ja materiaaliin. Kokosin tähän muutamia sydänaiheisia töitäni pieneksi kuvasarjaksi. Ideat ovat vapaasti käytettävissä, jos joku kokee innostuksen puuskan -tilkkukopankin kätköistä voi löytää monen monta valmistumistaan odottelevaa sydäntä...


Japanilaiseen tyyliin käsinsidotun kirjan kannet ovat mustaa mokkanahkaa. Kannen sydän on tehty liimaamalla nahkan alle tiivistä puuvillanyöriä sydämen muotoon ja muovaamalla mokkanahka napakasti  sen ympärille.

Kirjansidontaan tutustuin ensi kerran opiskeluaikoina ja ihastuin samantien. Sitomistekniikoita ja -tyylejä on monia, ja jo pienen harjoittelun jälkeen pääsee hyvin vauhtiin. Kirjan koon, muodon ja käyttötarkoituksen voi itse valita, samoin materiaalit ja värit.  Samalla kannattaa kokeilla valmistaa itse tehtyä paperia, se on älyttömän hauskaa ja uskomattoman helppoa, kun vain hieman työläämmät alkuvalmistelut saa pois alta. Itse tekemäänsä paperia on luksusta sitoa omaan kirjaan. Käsinsidotut kirjat ovat ilmeikkäitä ja arvokkaita lahjoja; eikä kenelläkään varmasti ole aivan samanlaista. Hää- ja valokuva-albumit, vauvakirjat, muistikirjat, kalenterit, päiväkirjat, leikekirjat - mitä vain mieleen juolahtaa tehdä. Itse tein kerran ystävälle minikokoisen kirjan rintakoruksi. Kirjan mitat olivat noin 15 x 20 mm; harmikseni en älynnyt silloin napata kuvaa. - täytyy kai tehdä toinen! :D



Vaaleanbeigen kirjan kannet ovat ohutta mokkanahkaa; tässäkin kannessa kohokuvioitu  sydänaihe.



Pehmeät sisustussydämet olivat jokin aika sitten aikamoinen sisustustrendi, joka toki vieläkin toimii maalaisromanttisissa sisustuksissa mainiosti. Pieniä sydämiä on kiva ja nopea tehdä; materiaalit löytyvät usein ihan kotoa kangaskaapin tai tilkkulaatikon uumenista, samoin pätkä nauhaa tai pitsiä,  hieman vanua + kenties muutama helmi tai koristenappi ja voila' -valmista tuli. Sydämet ovat myös yllättävän monikäyttöisiä; esimerkkeinä nuppineulatyyny, ovikoriste, kranssinsomiste, pöytälampun koriste, laukkukoruksi miniversio, liinavaatekaappiin tuoksusydän omalla lempituoksulla suihkautettuna tai laventelilla täytettynä, lahjaksi tai paketin lisukkeeksi, joulukuuseen riippumaan, tikun nokkaan kukka-asetelmaan tai vaikka herneillä täytettynä puutarhanpöydän liinan kulmaan tuulipainoiksi...

Valkoista puuvillaa, sydännauhaa ja silkkipainotekniikalla painettu Home-teksti.


Punavalkoista Toile de Jouy-kangasta Home-tekstein.



* * *
Ihan perusruutukuosit ovat klassikkoja ja omaavat ikuisen vetovoiman - ainakin siltä tuntuu, kun käy kangaskaupassa; usein mukaan tarttuu nimenomaan joko ruutua tai raitaa.
Punavalkoinen pikkuruutukangas muuntui keittiöpyyhkeiksi ja pöytäliinaksi, ja koko sarja sai pellavasta applikoidut sydämet somisteikseen. Jouluinen tuntu, mutta toisessa värissä menisi vaikka ympäri vuoden; modernimman version saisi esimerkiksi pinkki-valkoisesta tai turkoosi-ruskeasta ruutukuosista.

Reunat on huoliteltu tiheällä siksakilla. Vinkki: alle kannattaa laittaa tikatessa pala kopiopaperia; se auttaa saamaan kauniin tikkauksen ja estää samalla kangasta venymästä. Lopuksi paperi repäistään vain pois.



Kankainen sisustuspussukka on mankeliliinapellavaa, joka on uutena juuri sopivan jäykkä tähän tarkoitukseen. Pellava myös kuluu ja pehmenee pesuissa uskomattoman kauniisti. Raitainen puuvillavuori ja käänne sekä applikoitu sydän antavat vähän väriä. Käänteen reunaa somistaa pellavainen sileä nauha.



Valkoinen pikkuinen sydän on tilkkukopan pohjalta löytyneen valkoisen villakangaspalasen uusi elämä. Ompelukoneen kirjontatikein ja erivärisin langoin saa helposti ilmettä muutoin simppeliin pintaan.



Punavalkoinen tuoteperhe & tietysti sydämiä myös ;)



Unelmien Talo- sydän pellavaa, pitsiä sekä pellavanauharistikko.


Moderni sydänkuosi löysi tiensä muun muassa kesäisiin raikkaanvalkoisiin t-paitoihin...

 
 ja luonnonvalkoisesta puuvillasta ommeltuihin pyykki- ja jumppakasseihin...
 


... jotka toki toimivat myös lahjakasseina tai säilytyspusseina; tässä ruudullisella puuvillalla tehdyt sydämet.

 * * *


Laatikon pohjalta löytyneet kristallit pääsivät somistamaan valkoisesta damastista ommeltua sydänparia.




Raikasta valkoista sekä ruskea-valkoista ruutua pellavaisin nauhoin.


- Ja jouluisampi variaatio samasta teemasta.




Linumin ruusubrodeerattu ruutukangas sai kaverikseen valkoista puuvillaa.





Ja tässä taasen lähti se kuuluisa mopo käsistä ;)   - innostuin kokeilemaan minitilkkuilua ja tuloksena villakangastyynynpäällinen sydänapplikaatiolla, joka koostuu 39 eri kappaleesta. Sydämen korkeus on noin 20 cm. En sittemmin ole tehnyt toista samanlaista jostain syystä  ;D  -aikaa taisi tuota kasatessa vierähtää useampi tunti.  Mutta hauskaa oli silti!






Linumin kukka-brodeeratut raitapellavat + pellavakangasta ja pellavaista pitsiä sekä -nyörit.


Sydänaihioita puolivalmiina: Valkoista ja luonnonsävyistä pellavaa monogrammi-brodeerauksin.









PS. Kirjailuja voi teettää brodeerauspalveluita tarjoavissa yrityksissä, jos omassa koneessa ei kirjontamahdollisuuta löydy. Kannattaa kysyä tarjousta useamman kirjaimen tai kuvion brodeerauksesta kerralla, se tulee yleensä paljon edullisemmaksi kuin tilata kirjain kerrallaan. - ja säästyy itseltäkin aikaa ja vaivaa; jääpähän sitten enemmän aikaa sydämellisempiin puuhiin ;)






Aurinkoisin ajatuksin
- Minna -


sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kulunutta kauneutta

Hurmaava näkymä Neristanin kujilta ilta-auringon valossa


En millään malta olla palaamatta vielä hieman Kokkolan asuntomessupäivän tunnelmaan... mutta ei uusien, upeiden messurakennusten ja - kotien osalta, vaan Kokkolan ihastuttavan vanhan kaupungin, Neristanin pariin.

Messuporttien sulkeuduttua seuraava osoitteemme oli selvä; halusin ehdottomasti käydä Neristanissa.

Katunäkymää Neristanista

Vanhat kaupungit ja kaupunginosat ovat aina kiehtoneet ja ihastuttaneet, ja nytpä oli oiva tilaisuus nostalgiannälän tyydyttämiseen. Ilta-aurinko paistoi matalalta mutta kovin kirkkaasti ja valaisi toinen toistaan ilmeikkäämmät talot mehevissä väreissään. Sopuisasti rinta rinnan, välillä toisissaan kiinni ja välillä pikkuruisen välimatkan erottamina, seisoivat vaaleanpunaiset, okrankeltaiset, lehmuksenvihreät, siniharmaat kuin punamullankin sävyiset talot kapeiden katujen varsilla.

Puuseppien ja rakentajien  hieno kädenjälki näkyy kaikkialla Alakaupungissa


Pihaportin alta pilkotti taloa vartioivan koiran kuono sen ystävällisesti katsastaessa ohikulkijaa. Oranssiraidallinen kissa viipotti häntä pystyssä kadun yli ja katosi sitten salamana aidanraosta sisäpihalle puutarhan kätköihin.



Katujen reunoilla seisoivat valurautaiset,  antiikkisen koristeelliset lyhtypylväät ja jostain leijaili se lapsuusaikojen tuttu tuoksu, kun saunaa lämmitettiin koivuklapein. Ellei satunnainen autoilija olisi liikkunut kaduilla, olisi illuusio ollut lähes täydellinen. Aloin jo melkein mielessäni  nähdä, kuinka emännät ruudullisissa esiliinoissaan ripustivat pyykkejä pihan poikki ripustetuille naruille kesätuulen kuivattaviksi, ja kuinka lapset juoksivat kadulla pyörittäen vannetta alas mäkeä...

Isokatu eli Storgatan: pääkatu 1600-luvulla

Nykyäänkin vanhassa kaupungissa on rauhaisa ja kodikas tunnelma. Antiikki- ja sisustusliikkeet, sekä esimerkiksi Vanhankaupungin Ravintola ja Pormestarinkadun Kahvila pitävät yllä kaupunginosan kauppiashenkeä mitä parhaimmalla mahdollisella tavalla.



Halutessasi voit lukea lisää Neristanista oheisesta linkistä:

http://keski-pohjanmaa.fi/nyt/tiedostot/Neristan_-esite.pdf




Vanhankaupungin Ravintola tarjoaa gourmet-tason makuelämyksiä tunnelmallisessa miljöössä

Jykevän kivijalan vastaparina ovat mitä herkimmät koristeleikkaukset ikkunanpuitteissa

Pormestarinkadun  Kahvila on saanut hulppeat puitteet kivi- ja tiiliverhotusta talosta. 



Kulunutta kauneutta

Näyttävä portti antaa pihapuutarhaan, joka on perustettu jo 1700-luvulla.

Jos joskus ajelette tällä suunnalla, niin suosittelen ehdottomasti piipahtamaan Neristanissa, jos vaikka hetkiseksi tai ajan kanssa; yhdellä Suomen yhtenäisimmistä ja parhaiten säilyneistä historiallisista kaupunkialueista on paljon annettavaa.

Innostumisia ja iloa viikkoonne!
- Minni-




lauantai 13. elokuuta 2011

Tunnelmia meren ääreltä

Kokkolan asuntomessujen upeita näköaloja



Aurinkoisia terveisiä tämänvuotisesta asuntomessukaupungista Kokkolasta. Messut lunastivat jälleen odotukset ja ansaitsivät tänäkin vuonna paikkansa asunto- ja piharakentamisen sekä sisustuksenkin osalta.

Aurinko helli meitäkin, viimeisen viikonlopun messukävijöitä perjantaina ja antoi oman lisänsä meren rannan kauniisiin näkymiin.

Kukka-istutuksiin ja viheralueisiin on messualueella panostettu niin yhteisillä alueilla, katujen varsilla kuin talojen pihoissakin runsain mitoin; viherpeukalot saivat varmasti monta kivaa ideaa kotiinviemisiksi.


Sijainniltaanhan messualue meren rannassa on aivan upea ja pyöreään muotoon hahmoteltu katu- ja rakennuskokonaisuus vehreine viheralueineen on kerrassaan tunnelmallinen! Suosittelen kyllä lämpimästi, jos joku vielä huomenna sunnuntaina harkitsee Kokkolaan suuntaavansa; vielä ehtii - ja kannattaa!

Alueella on kauniita koteja monipuolisesti eri tyylein toteutettuna, niin huippumodernin kuin perinteisemmänkin ystäville. Tässä vain pieni siivu messujen laajasta annista...

Teri-Talojen Port Victoria


Port Victoria henkii klassista New England- ja Long Island-tyylien tunnelmaa valkoisine julkisivuineen, pylväineen sekä jykevän rauhallisine linjoineen. Kahteen kerrokseen on luotu väljät ja mukavat tilat koko perheen käyttöön. Sisustus ilmentää sopivassa suhteessa meren läheisyyttä sekä selkeämpää versiota country-tyylistä, ilman turhia krumeluureja ja koukeroita. Vaihtelua on saatu monipuolisesti käytetyillä materiaaleilla ja yhteväisyyttä harkitulla rauhallisella väripaletilla.


Ruokailutilassa valloittivat upeat läpikuultavat laskosverhot sekä kautta talon näyttävät koristelistoitukset sekä hillityn kuulas väripaletti.


Vaaleat kalusteet tulevat kauniisti esille pehmeän ruskeaa seinäpintaa vasten. Sohvapöydän jujuna on puutarhakalusteista tuttu ristikko- / taittojalkamalli.

Kuvan sivupöydät toimisivat mainiosti niin yöpöytinä kuin vaikka katetun terassin käytännöllisinä kaunistuksinakin.
Sama vaalea sävymaailma ja teema jatkui myös yläkerran makuuhuoneissa.
Myös terassilla sekä pihalla oltiin pidetty tyylistä kiinni; lopputuloksena kutsuva keidas.
Ensi kesän hankintalistalle: rustiikkiset uurnat terassikukille....


Port Victorian yläterassilla kelpaisi päivää paistatella.


Kreivi-talo esitteli messuilla modernin linjakkaan Merilinnan.



Valloittava uusi tuttavuus oli Merilinnan messuille luonut Kreivi-talo Oy. Näyttävä julkisivu upeine terasseineen ja tyylipuhtaine viheralueineen sai varmasti paljon positiivista palautetta messukävijöiltä. Sisätilat vaikuttivat mielenkiintoisesti asetelluilta mutta silti hyvinkin toimivilta. Pintamateriaaleissa ja väriskaalassa oli löydetty sopivasti vaihtelua ja kontrasteja, jotta kokonaisuudesta nuodostui ilmava ja tyylikäs, kodintuntua kuitenkaan unohtamatta. Erityisesti pidin yläterasseista, joissa suunnittelulla ja kalusteilla oli saatu aikaan pesämäistä mutta luksustyylistä tuntua; merinäköala tietysti kaiken kruununa.

Merilinnan sisäänkäynnin edustaa koristaa eleettömän kaunis, japanilaishenkinen vesiaihe. Tässä pätee täydellisesti sanonta: " Less is more."





Tyylikäs mutta mukavan rauhallinen tyyli jatkuu sisätiloissa. Maanläheiset värit, materiaalit ja tekstiilit luovat harmonisen tunnun. Heti sisääntulossa vastassa on houkutteleva lepotuoli kauniiden tekstiilien kera.

Merilinnassa on esillä myös kiitettävästi taidetta; tässä osa Kari Iso-Pahkalan keramiikkateoksesta nimeltä " Sadan komitea".
Valoisa keittiö avautuu korkeaan oleskelutilaan. Talon valaistus on kokonaan toteutettu led-valoin.
Itämainen patsas + moderni teräs-lasipöytä = kiinnostava pari.
Merilinnan yläkerran terassille oli suunniteltu mahtavat oleskelutilat. Pehmeä pesä suorastaan kutsui loikoilemaan.


* * *

Kannustalon Aarre lumosi klassisella tyylillään. Mansardikaton alle oli jälleen kerran saatu valoisat ja korunkauniit tilat.


Kenties  ... ei vaan aivan ehdottomasti tämänkertaisten messujen suosikkini on mansardikattoinen Kannustalon Aarre.

Kannustalon arkkitehti, Sanna Hautamäki on suunnitellut tämän jykevän kivitalon mutta samalla kuitenkin onnistunut tuomaan rakennukseen keveyttä ja siroutta. Vaihtelevat kattomuodot, julkisivun symmetria päätykolmioneen, sekä monet terassit tekevät rakennuksesta upean kodin. Koko pihapiiri yhdessä Helmi-talon sekä piharakennusten kanssa muodostaa suojaisan ja viihtyisän kokonaisuuden. Sijainti aivan meren rannassa on vielä kaiken kruunu.

Heti astuessa Aarteen aulaan,  edessä avautuvat merinäkymät saavat hengähtämään ihastuksesta ja samat kadehdittavan kauniit maisemat hemmottelevat katsojaa lähes jokaisessa tilassa. Suuri lasikuisti keittiön ja ruokailutilan jatkeena suorastaan kutsuu juhlijoita; ystäviä ja sukulaisia nauttimaan hulppeista tiloista ja maisemista. Nixi-Kalusteen tunnelmallinen ja upea Huvila-keittiö vitriineineen ja saarekkeineen on tämän kodin kruunu ja Kirsi Valannin käsialaa. Kalusteiden jakaminen kahteen eri väriseen ryhmään toimii hienosti, samalla saaden ruokailutilan tuntumaan rennon juhlavalta. Keittiössä on myös Savon kattoon asennettava liesituuletin saarekkeen yllä; näin merimaiseman eteen ei ole tarvinnut hyväksyä minkäänlaista näköestettä; loistoidea!

Hieman ylpeänä availin keittiön laatikoita ja ihastelin Okiten kvartsikomposiittitasoja; olenhan itsekin tällä hetkellä Nixi-Keittiöillä keittiösuunnittelijana ;) . Kirsi Valannin varma ote jatkuu läpi talon, käytännöllisiä mutta hurmaavia mietittyjä yksityiskohtia riittää huoneesta toiseen.


Ruokapöydän yllä on Ingo Maurerin Zettel 'z -valaisin; mikä ilopilleri!


Käytännöllisen ja kauniin saarekkeen tasona on Okiten kvartsikomposiitti; väri Bianco Carrara. Kattoon integroitu liesituuletin Savo Design & Technic-mallistoa. Suuret ruutuliukuovet antavat merelle.

Keittiö avautuu avarasti oleskelutilaan, jonka ikkunoista myöskin näkyy komeasti meri.


Kannustalon Aarteen alakerta koostuu betoniharkko-suurelementeistä ja yläkerta on puurakenteinen. Symmetria ja klassiset kivitalon detaljit antavat rakennukselle arvokkaan kutsuvan ilmeen.







Aarteen takaterassi hortensioineen kylpee elokuisen auringon valossa.

Kannustalon messukohteen pihapiiriin on noussut myös toinen talo; Helmi. Ajatuksena on ollut kolmen sukupolven yhteinen kokonaisuus, jossa Aarteessa asuvan lapsiperheen isovanhemmat asustaisivat mukavan lähellä omassa Helmi-talossa. Helmi on Kannustalojen tutumpaa puurakenteista mallistoa; tiloiltaan avara ja valoisa koti.

Kannustalon Helmi


Helmen viihtyisä oleskelutila on kalustettu raikkain sävyin.
Messujen antina on aina aimo annos ideoita, niin käytännön arkeen kuin silmänruoaksikin, eikä tälläkään kertaa tarvinnut tyhjin käsin kotiin ajella. Plussat mainiosti järjestetyille messuille ja olihan illalla vielä aikaa kierrellä Kokkolan vanhassa kaupungissakin, Neristanissa, joka taatusti on sekin visiitin arvoinen kohde! - mutta siitä lisää toisella kerralla.

Olisiko sitä sittenkin vielä huomenna tehtävä uusintakierros...



- Minni -