Innostumisia

Innostumisia

torstai 14. heinäkuuta 2011

Mad about Peonies




Aaah, pionit.
Lempikukkiani, joihin ei kai kyllästy koskaan. Ihanaa että nykyisin niitä saa jo Seinäjoeltakin leikkokukkina kukkakaupoista; kymmenen vuotta sitten oli aivan turha edes kysellä.
Vuosien mittaan innostukseni pioneihin ja niiden uskomattoman upeisiin kukintoihin sekä kunnioitus kohtalaisen vaativaa lajia kohtaan on vain kasvanut. Jotakin ylvään kuninkaallisen kasvin luonteesta kertoo kai sekin, että kun pionin on paikalleen istuttanut, sitä ei kannata siirtää; muutoin saa odotella kukintaa taas melkoisen pitkään jalosukuisen kuningattaren loukkaannuttua asuinpaikkaansa siirtelystä ;)

Kannattaa kurkistaa esim. sivustoa http://www.pioni.fi/cat/index.php
josta löytyy paljon tietoa eri pionilajikkeista upeine kuvineen; itsekin seikkailin nettikaupassa ja olisin saanut kulumaan pienen lottovoiton verran euroja pioneihin silmääkään räpäyttämättä; niin lumoavia ne olivat.
Haaveenani onkin puutarha, jossa valkoiset, vaaleanpunaiset ja pinkit pionit kukkisivat kilvan keskenään; omalla arvokkaan hillityllä tavallaan.

Nyt saamme vielä tyytyä pioneihin satunnaisina vieraina maljakossa tai maalla mummolassa, jonne olemme pionintaimia lahjoittaneet. Tänä vuonna pionien kukinta on ollut mahtavaa ja näyttävät valkoiset ja pinkit kukat ovat hurmanneet meidät kaikki. Ukkospuuskat ja rankkasateet tekivät tuhojaan, mutta onneksi osa kukinnoista selvisi koettelemuksista kunnialla ja ilostuttavat meitä edelleen.

Kiinassahan pioneita on jalostettu ja kasvatettu jo vuosisatoja ja Kiinaa saammekin kiittää useista jaloista kiinanpionilajikkeista kuten: " Jalkavaimo nousee kylvystä" eli Yang Fei Chu Yu; uskomaton valkoinen ja suurikukkainen lajike, jonka nimikin on omiaan saamaan mielikuvituksen laukkaamaan... tai "Musta Helmi" eli  Hei Zhen Zu, jossa on voimakas, intensiivinen sävy.  Nuori lajike; Pillow Talk on  vaaleanpunainen / pinkki sävyiltään ja myöskin sisäisen puutarhurini muusa. Unelmien puutarhapalstaa odotellessa muutamia kuvia...








Onko mitään huumaavampaa kuin makea pionin tuoksu kesäyössä, mustarastaan laulaessa taiturimaisia säkeitään?







Kenties, mutta onnen tunteen voi kyllä kokea ihan vain nostamalla raskaan pioninkukinnon kämmenelleen ja kumartumalla katsomaan Luojan kätten töitä. Täydellistä.
Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti