* * *
Kalenteriin katsoessa voisi luulla että kevät pääsisi jo pikku hiljaa voitolle talvesta, mutta hiljaa näköjään hyvä tulee...
Niin, puolensa taitaa olla huonoilla kevätkeleilläkin,
sillä kun ulkona sataa minijääpaloja, kuten tänään illansuussa, voi hyvällä omallatunnolla keskittyä sisätöihin. Tällä viikolla olen nähnyt lumesta sellaisia uusia muotoja, joihin en ole tähänastisen elämäni aikana ennen törmännytkään, luonto on jaksanut hämmästyttää! Olisikohan ollut tiistaina, kun taivaalta yhtäkkiä kesken auringonpaisteen alkoikin sataa aivan vaakasuoraan kuivaa styroksinnäköistä lunta, kuin tekolunta suoraan elokuvista, ja tänään tosiaan rakeet olivat kuin minijääpaloja, aivan kirkkaita ja märkiä, kuin pieniä lasipisaroita. Wau!
* * *
Oheisen kuvakollaasin teinkin räntäsateen ja mustanpuhuvan sään vastapainoksi;
pinkki väri antaa energiaa ja muistuttaa tulevan kevään ja kesän hehkeistä väreistä!
Ompelukonekin on ollut kohtalaisessa käytössä vähinä vapaahetkinä, ja pohdin että oikeastaan ompeleminen taitaa olla oma keinoni rentoutua, sellaista vastapainoa työlle tavallaan.
Ompelusten värimaailma on alkanut jännittävällä tavalla kallistua valkoisen lisäksi harmaaseen, beigeen ja jopa mustaan. - Ja kun löysin unelmaisen herkkää, mutta kuitenkin hieman rock-henkistä pitsiä, alkoikin heti pienimuotoinen sarjatuotanto...
Annalan sisustuskangastilkuista leikkasin muutaman beigen meikkipussukan ja sommittelin mustasta pitsistä sekä kapeasta mustasta satiininauhasta somisteet. Vuoriin / sisätaskuun tikkasin koneen brodeeraustoiminnolla mustaa koristekuviota.
Samaista kangasta oli jäljellä myös pikku pala harmaana; siihen yhdistin valkoista rokokookuosista luksuspaksua damastia ja pelkistettyä valkoista puuvillanauhaa:
Valkoisesta damastista syntyi myös tällaisia pikku laukkuja:
Eli mustavalkoista hieman pin-up-tyyliin.
Onneksi säästin myös kaikkein pienimmät harmaat tilkut, että sain vielä tällaisen miniversion
- jättirusetilla tosin ;D - tehtyä:
Pitsiruusukkeen taakse ompelin leveää satiininauhaa ja ruusukkeen keskelle muutaman mustan paljetin sekä kivihiilihelmiä, joista olen aina pitänyt valtavasti; niissä on jotakin ihanaa mennen maailman nostalgiaa.
Taas on pitänyt täydentää vetoketjuvarastoja ja kangaspinotkin ovat alkaneet uhkaavasti hiipua. Reissu kangaskauppaan siis edessä pian; mitähän sieltä tällä erää löytää; usein aivan jotakin muuta kuin mitä alunperin on mennyt etsimään - ja hyvä niin; yllätysten kautta suunnitelmatkin saavat uutta suuntaa ja ideaa.
* * *
Aurinkoisempia kevätaamuja odotellessa, talven kangistamia jäseniä venytellessä ;)
-Minni-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti